Autamme naisia Etiopiassa
Autamme naisia Etiopiassa
AUTAMME NAISIA
Kun sorrettu nainen kokee olevansa rakastettu, hän löytää toivon. Kun nainen on pääsee varjoista valoon, hän alkaa uskoa itseensä. Kun nainen oppii tekemään työtä, hän näkee tien tulevaisuuteen ja alkaa huolehtia perheestään.
Teemme psykososiaalista työtä naisten auttamiseksi.
Autamme naisia Boliviassa
Boliviassa Cochabambassa yhteistyökumppanimme on FES-järjestö (Fundación para Educación y Servicio). ESPERANZA-projektimme kautta autamme tyttöjä ja naisia, jotka ovat joutuneet seksuaalisen tai muun väkivallan uhreiksi ja/tai jotka ovat olleet huumaavien aineiden käyttäjiä.
Casa Albergue ry:n tukema avustustyö on naisiin kohdistuvaa psykososiaalista työtä (Psyko Sosial Support Program). Keskeisiä työmuotoja sosiaalisen auttamisen lisäksi ovat opetus-, ohjaus-,
koulutus- ja seurantatyö. Kun sorrettujen naisten elämä alkaa vakiintua, he tarvitsevat valmennusta ammatin hankkimista varten.
MUJERES CON ESPERANZA - ”Naisia, joilla on toivoa”
-
KOULUTUSPAJAT: hyvän ja huonon kohtelun käsittelyä, lait naisten kokemaa väkivaltaa vastaan, itsetunto
-
OPETUSTA JA KÄYTÄNNÖN HARJOITUKSIA: arvot, auttaminen, kommunikointi, veljeys, anteeksianto parisuhteessa, perheessä ja yhteisössä
-
VALMENNUSTA JA KOULUTUSTA AMMATTEIHIN: leivonnaisten tekoa, ruoanlaittoa sekä parturin ja kampaajan taitoja
-
AKUUTIT TILANTEET: psykologista apua, lääkäri- ja sairaalakäyntejä, apua avioliiton ja perheiden konflikteissa
-
SEURANTAKÄYNNIT: Tukihenkilöiden avulla selvitetään perheiden konkreettiset tarpeet, jonka jälkeen kodeissa vieraillaan auttamassa.
-
TUKIHENKILÖITÄ: Florentino, Zaida, Tomacina, Wilson, Dora, jne.
-
ELINTARVIKEAPU: elintarvikkeita puutteessa oleville
-
HARTAUDET: Raamatun opetusta ja hiljentymistä
- LAPSET: Projektiin osallistuvien naisten lapsille järjestetään leikkihetkiä, askartelua ja pyhäkoulutoimintaa
-
VIRKISTYSTOIMINTAA: juhlia ja yhteisiä tapaamisia perheiden kesken
-
KOULUTUSTUKEA: taloudellista apua ammattikoulutukseen
Näiden työmuotojen avulla sorretut naiset, heidän lapsensa sekä perheensä saavat elämäänsä toivoa, mahdollisuuden muutokseen sekä ehyemmän tulevaisuuden. Kun nainen alkaa uskoa itseensä ja oppii tekemään työtä, hän alkaa huolehtia myös läheisistään.
Autamme naisia Ugandassa
Afikassa yhteistyökumppanimme on ollut vuodesta 2017 lähtien Pentecostal Churches of Uganda. Työntekijämme Jenifer Nakaziba on vuonna 2015 valmistunut psykososiaalisen työn kouluttaja, joka on sitoutunut myös vapaaehtoistyöhön. Jenifer on luonut kontakteja eri yhteisöihin, seurakuntiin ja sidosryhmiin. Hänen vastuullaan on psykososiaalisen tukiohjelman suunnittelu ja toimeenpano. Jenifer toimii myös virkailijana Ugandan hallituksen palveluksessa.
Jenifer ymmärtää näitä sorrettuja naisia hyvin. Hänen sydämensä sykkii heidän auttamisekseen, koska hän on itse joutunut kulkemaan samoja polkuja. Näin Jenifer kertoo:
”Olen iloinen, että saan olla äänenä niille äänettömille nuorille tytöille, jotka on raiskattu, joita on käytetty seksuaalisesti hyväksi tai jotka ovat joutuneet perinteisen afrikkalaisen silpomisriitin uhreiksi. He ovat naisia, jotka tuntevat, ettei kukaan kuule, ja jotka kokevat, että heidät on unohdettu.”
Naisena oleminen ei ole Ugandassa helppoa. Nainen kantaa siellä päävastuun lapsista ja kodista. Jenifer haluaa antaa afrikkalaisille naisille sellaisia elämän eväitä, että naiset uskaltaisivat astua ulos niistä ahdistavista tilanteista, joissa he ovat olleet jo vuosien ajan. Jenifer opettaa sorretuille naisille heidän oikeuksiaan. Naisille tarjotaan tukea, ja sen saatavuus varmistetaan ns. ”matalan kynnyksen” periaatteella. Jenifer vierailee myös perheiden luona ja kouluttaa psykososiaaliseen työhön uusia avainhenkilöitä.
Etiopian lapset
Uusin avustuskohteemme on Etiopia.Työntekijämme siellä on paikallinen lastentyön koordinaattori Mengistu Betela, joka kouluttaa lapsityöntekijöitä.
Apua tarvitaan joka puolella Etiopiaa. Mengistu on toiminut jo vuosia lastensuojelun ja lastenoikeuksien puolesta.
Yhdistyksemme tekee yhteistyötä Guenet Churchin kanssa.
Kenia - Ruth Suren koulutustuki 2019-20
Casa Albergue -yhdistyksemme on lähtenyt tukemaan kenialaisen Ruth Suren opiskelumaksuja mahdollistaen hänen tekemää psykososiaalista työtä kenialaisten naisten ja lasten parissa (Family in General).
Ruth Sure on kotoisin Sorin kalastajakylästä, Nyanzan läänistä. Hän kuuluu Luo-heimoon. Ruthilla on palava halu auttaa muita. Hänellä on 12 vuoden kokemus paikallisen Pelastakaa Lapset ry:n koordinointitehtävistä. Ruth rakastaa lapsia ja nuoria ja on työskennellyt heidän kanssaan myös seurakunnassa. Lisäksi Ruth aloitti vapaaehtoistyön Fidan psykososiaalisen työn vetäjänä.
Ruth Sure innostaa ja kouluttaa vapaaehtoisia työntekijöitä kirkoissa, kouluissa ja valtion eri yksiköissä. Ruth kokee hyvin tärkeäksi kouluttaa myös itseään. Silloin hän pystyy jakamaan tietoja ja taitoja eteenpäin muille. Ruth tarvitsee tukijoita, jotta pystyy suorittamaan opintonsa yliopistossa loppuun. Sen jälkeen psykososiaalisen työn tekeminen Keniassa on paljon helpompaa ja tuloksellisempaa.
Psykososiaalien työ
Mitä tarkoitetaan psykososiaalisella tuella?
-
"Psyko"-termi liittyy ihmisen mieleen ja sieluun ja käsittää tunteet, ajatukset, asenteet,
uskomukset ja arvot.
-
"Sosiaalinen"-termi liittyy niihin arvoihin ja asenteisiin, jotka koskevat ihmisen
kanssakäymistä ympäröivän yhteiskunnan kanssa, suhteet muihin, perheyhteydet ja ystävät.
Psykososiaalinen tuki on yksittäisten ihmisten ja perheiden auttamista toipumaan ja saamaan
kiinni arjen elämästä ja toimijuudesta. Psykososiaalinen tuki syntyy ennen kaikkea sosiaalisen tukiverkoston piirissä aktiivisen osallisuuden kautta.
Toipumisen avaimet
-
Toipuakseen ihminen tarvitsee turvaa, rauhaa ja toivoa.
-
Hän tarvitsee tunnetta oman elämänsä hallinnasta ja yhteyttä muihin ihmisiin.
-
Hän tarvitsee sosiaalista, fyysistä ja emotionaalista tukea.
-
Hänen tulee saada takaisin ote elämästä ja kyky auttaa itseä ja muita.
Toipumisen kautta ihminen kykenee taas selviytymään haasteellisista tilanteista ja pystyy
ottamaan positiivisia askelia elämässään.
Tyttöjen silpomisriitti Afrikassa
Tyttöjen sukupuolielinten silpomisen perimmäisenä tarkoituksena on seksuaalisuuden
hillitseminen ja neitsyyden säilyttäminen. Toimenpide aiheuttaa vakavia fyysisiä, psyykkisiä ja
sosiaalisia ongelmia. Terveys- ja seksuaaliongelmat ovat ilmeisiä. Seksuaaliongelmien vakavuutta
kuvastaa osaltaan se, että anaalinen seksi on yleistä. Traumaattisista muistoista aiheutuu vakavaa
masennusta, psykooseja, levottomuutta, sekä uni- ja mielialahäiriöitä.
Sukupuolisessa silpomisessa leikataan pois yksi tai useampia osia naisten sukuelimistä ja
toisinaan aukko ommellaan umpeen. Käytäntöä harjoitetaan 28:ssa Afrikan maassa, sekä muutamissa
Lähi-Idän ja Aasian maissa. Kaikkiaan noin kaksi miljoonaa tyttöä joutuu vuosittain silpomisen uhreiksi.
Joissain kulttuureissa silpomisen ikää on alennettu tyttöjen vastustuksen ehkäisemiseksi.
Muutoksen on lähdettävä kulttuurin sisältä, ulkopuolisen tiedon ja avun tuella. Valistustyötä
tekevät paikalliset opettajat, äidit, terveystyöntekijät, viranomaiset, papit, sekä entiset silpojat.
Entisten silpojien saaminen mukaan valistustyöhön on erityisen tärkeää, sillä he ovat usein
arvostettuja henkilöitä yhteisöissään ja voivat käännyttää silpomista tekeviä naisia luopumaan
ammatistaan. Tyttöjen koulunkäynnin tukemisella autetaan osaltaan perinteestä luopumista.
Lähde: www.global.finland.fi, Henna Kajava
Naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta Boliviassa
Bolivia on Etelä-Amerikan köyhin valtio, jossa valtaväestönä ovat lännen ylänköjen köyhät
intiaanit. Tässä kulttuuriympäristössä ovat aina vallinneet vahvat sukupuoliroolit, ja ne vaikuttavat
lasten kasvatukseen. Tytöt eivät pääse usein leikkimään, vaan heidät laitetaan tekemään kotitöitä jo
pienestä pitäen. Tämän takia tytöt eivät myöskään aina pääse kouluun. Monet vanhemmat saattavat
myös nähdä tytön kouluttamisen huonona sijoituksena itselleen, sillä avioituessaan tyttö vie
osaamisensa uuteen perheeseen.
Machokulttuuri vaikuttaa tyttöjen ja naisten asemaan, jonka vuoksi naisiin ja lapsiin kohdistuva
fyysinen ja psyykkinen väkivalta sekä myös seksuaalinen väkivalta (myös insesti) ovat hyvin yleisiä.
Seksuaalisesti hyväksikäytetyn tytön raiskaaja voi olla kylän asukas tai oma sukulainen. Raiskattu
tyttö ei yleensä koskaan puhu tästä rikoksesta, sillä asian tultua julki, häpeäkulttuuri tuhoaisi tytön
sosiaalisen aseman sekä elämän täysin.
Oma perhe saattaa nähdä raiskatun tytön likaisena. Ja vaikka tyttö puhuisikin viranomaisille, häntä
harvoin otetaan tosissaan. Oikeusprosessit ovat usein pitkiä eikä tutkintavankeutta aina ole. Raiskaaja
ehtii monesti karata kaupungista. Moni raiskaaja jopa maksaa itsensä vapaaksi. Mikäli tuomio
langetetaan, se ei koskaan ole pitkä, ja rikoksen tekijä palaa usein kostamaan tytölle.
Etelä-Amerikassa on myös paljon huijareita, jotka huijaavat vanhempia lehtimainosten avulla.
Mainoksessa tarjotaan lapsille kunnon töitä, ja kun vanhemmat lähettävät lapsiaan töihin, he eivät
enää koskaan palaa. Lapset päätyvät usein seksiorjiksi tai lapsityöläisiksi.
Bolivia tarvitsee naisia, jotka nousevat ylös ja sanovat: ”Nyt riittää, en aio sietää tätä enää
hetkeäkään.” Monet väkivallan ja insestin uhrit tarvitsevat ulkopuolista apua, jotta saavat otteen
elämästään ja pääsevät pois häpeän ja syyllisyyden tunteistaan.
Lähde: www.apu.fi/artikkelit, Arman Alizad